tiistai 30. syyskuuta 2014

Tää on niin tätä :D

Hei!

Iltalenksumaisemat :)) aurinko on kyl jees <3


Eipä ketään siis tullut selvittämään lauantaista selkkausta sunnuntaina, eikä sitten eilen maanantainakaan. Olis vaan ollu kiva, että joku ois ollu meistä huolissaan et nyt ei oo hyvä olla täällä. Ei johtaja eikä Cornelius ole ottanut mitään yhteyttä. Maanantaina Ann tuli moikkaamaan harjottelussa meitä, eli siis tämä meidän harjoitteluvastaava. Hän sitten kysyi, että miten menee niin kerrottiin tapaus. Hän oli heti sitä mieltä, että muutettais että juttelee koulun deanin kanssa. No eipä ole siitäkään kuulunut nyt mitään.

Lääkäri oli eilen iltapäivästä lähtenyt pois kämpiltä. Siinä sitten odottavissa tunnelmissa koko ilta, että koskakohan mahtaa tulla ja vetääkö taas jonkun kohtauksen. Noh odottavissa tunnelmissa mentiin nukkumaankin, koska hän tuli kolmelta aamuyöllä! Ja kun täällä pitää ulko-ovet lukita sisäpuolelta erikseen jos ollaan sisällä ja sit taas jos ollaan ulkona ni ulkopuolelle munalukko. Eli siis meidän piti herätä ja mennä avaamaan ovi hänelle. Onneksi Elina suostui menemään, koska jos olisi vähänkään ärsyyntynyt ja näkisi mun naaman niin.... Lääkäri ei sitten ikinä kyllä mieti muita ihmisiä, hän ei siis yritä edes olla hiljaa. Tätä tapahtuu keskellä yötä, illalla, aamulla ihan milloin vain. Tästäkin syystä ei ole kauhean mukava asua herran kanssa, jos nää muut asiat eivät vielä ole tarpeeksi vahvoja syitä haluun päästä tosta eroon.

Pienen pieni kuollu snake oli kotikadullamme. Päivällä se oli vihreä ja silloin luulin sitä leikkikäärmeeksi. Nyt iltalenkillä se oli muuttunut harmaaksi?! Onneksi se oli noin 20cm pitkä.

Eipä siis ollut kauhean levollinen tuo viime yö. Tänään lounaalla päätettiin, että mennään nyt juttelemaan johtajalle. Hän oli kiireinen ja vähän äksy. Hänen vastauksensa kun kysyin, että tehdäänkö asialle jotain niin joo ei koska lääkäri on varmaan unohtanut lauantaisen. No kiva, mä en ole unohtanut. Sitten kerrottiin viime yöstä, ja sen hän kuittasi, että sillä on varmaan vaan niin kova stressi kokeista. Ja lukkoasiaan sanoi, että lähettää tänään jonkun tuomaan meille avaimet, että voidaan käyttää takaovea, mitä veikkaatte tuliko tämä joku? Ei :D Johtaja kertoi, että lääkärin pitäisi lähteä kahden viikon päästä. Tämä on lohdullinen tieto, jos ja kun tämä kaksi viikkoa on kaksi viikkoa eikä 30päivää esim. Täällä kun nää ajat ja päivämäärät ei ole niin justiinsa.

Meillä meni myös suihku rikki viime torstaina ja sitä oltiin korjaamassa perjantaina, ja ne rikkos sitä vaan enemmän :D Nyt ollaan käytetty tätä mun makkarista löytyvää suihkua ja siitä ei sitten taas tule painetta ja siinä on vaan käsisuihku, eli hiukset pitää pestä ämpärityylillä. Eilen myös vesi loppui kokonaan, vessa ei vetänyt, hanoista ei tullut vettä ja suihkuun ei päästy sit ollenkaan. :D Onneks aamulla taas toimi. He lupasivat tulla korjaamaan maanantaina uudestaan suihkua, jep ei näkyny. Sanottiin siis samalla tästä suihkusta, niin johtaja vastas, että ehkä huomenna. On tää vaan niin tätä. Olis vaan nyt lohdullisempi olo, jos edes nyt tässä tilanteessa joku hoitaisi asioita ajallaan ja vauhdilla. Alkaa kyllä pian taas naurattaa tää kaikki ja tää kulttuuri :D. Onneks nyt kaks päivää enää jäljellä harjoittelua miesten kirralla ja sit vaihtuu taas! Ja viikonloppuna ollaan suunniteltu menevämme Nakuruun, eli erossaoloa lääkäristä jeee. :)

Täällä tehtiin tähystys.


Sitten harjoitteluun. Maanantaina nukahdin melkein seisalleen raporttiin :D Sama tiistaina. Kiitos lääkärin! Maanantaina osastollakaan ei tullut vettä mistään hanasta. Eli käsiä ei pystynyt pesemään koko päivän aikana. Jee taudit here I come! Nyt ollut eilen ja tänään pientä kurkkukipua, kuukauden jo selvisi ilman pienintäkään pöpöä :) Maanantaina ja tiistaina sutkautin itseni haavanhoitoon. Pääsin myös maanantaina katsomaan ruokatorven tähystystä! Ei annettu oikein puudutteen vaikuttaa, ja potilas oli tosi kivulias. Kuvia maanantain "haavoista" :D

Tää on nyt sitten ehkä järkyttävin, mitä oon täällä nähnyt. Tuo on siis kasvain, joka kasvaa päästä. Ja se siis on pään kokoinen tai no isompi!! On kuulemma kasvanut tuon kokoiseksi kolmessa kuukaudessa. Potilas täynnä sellaisia sentin kokoisia poukamia. En sitten tiiä, onko niistä kasvamassa samaa. Mutta joo tää on ehkä pahin tähän mennessä!

Tiistaina oli kivempi päivä, johtui taas varmaan että olin kivan hoitajan kanssa. :) Hän otti myös hyvin sen kun sanoin etten opi mitään jos jään vaan mittaamaan vitaalielintoimintoja, että voinko mennä haavanhoitoon. En kyllä tiedä kuinka paljon opin haavanhoidossa, no kokemusta tulee ja saa nähdä paljon kaikkea erilaista! Muutenkin ollaan tyttöjen kanssa juteltu, että osasi kyllä valmistautuu siihen ettei tosiaan opi ja mene eteenpäin niin kuin Suomessa harjoittelussa. Että kokemus "korvaa". Nyt kuitenkin tuntuu vähän siltä että menee vaan takapakkia ja pelkää, että esim. aseptiikka kärsii koska ei voi toteuttaa yhtä hyvää aseptiikkaa kuin Suomessa. Hanskojen vaihtoakin katotaan pahalla.. Tänään ohjaaja käski kirjata mitä potilaat joutuvat maksamaan, että mitä kaikille on käytetty ja ohjeena oli, että kirjaat vaan samat mitä edellisenä päivänä. Siinä sitten omaa etiikkaani vastaan kirjailin potilaille hanskoja x10, maskeja x2 ymsyms...

Hoitosuunnitelma 24h. Yrittäppä taas saada selvää :D Voi kuinka Suomessa helppoa koneella vaan klikkailla komponentit..
Diabeettinen jalkahaava.


Illalla kävin nyt ekaa kertaa yksin lenkillä, kyllä sen sitten taas huomasi mikä ero on kun on yksin. Kaikki kiinnittävät niin paljon enemmän huomiota ja muutama koskettikin. Nopensin vain vauhtiani. Saman huomaa myös, että jos on joku paikallinen mukana niin huudellaan paljon vähemmän perään.

Lääkäri oli taas ollut koko päivän poissa ja tuli tuossa seiskan aikaan kotiin ja tein just sillon lihaskuntoa napit korvilla niin en yhtään ollut huomannut. Lääkäri olikin kinumassa Elinalta ja Marikalta rahaa taksiin, kun ei taksikuskilla ollut vaihtorahaa tai jotain. Ei onneksi suostunut antamaan ja ei onneksi tullut multa edes kysymään, vaikka oveni oli auki. Nyt hän lähti sitten uudestaan ulos, taas saa odotella illan ja ehkä yön milloin saa herätä ja kuinka hyvät unet taas odottaakaan! Kaksi viikkoa kaksi viikkoa jaksaa jaksaa (ja ketut kuukaus siin menee)...

Nyt vielä sitten meni sähköt juuri kun olin suunnittelemassa suihkuun menoa ja niin suihku ja suihku :D On tää kyllä tällästä, toivottavasti oikeasti osaa arvostaa Suomessa kaikkea paljon enemmän tämän jälkeen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti