torstai 11. syyskuuta 2014

Ohi on!

Hei!

Osaston etupihalta, potilaat terapiassa.

Noniin nyt sitten on mielenterveysharjoittelu ohi täällä. Huhhuh. Oli kyllä melkoiset kolme viikkoa! Tietenkin menemme vielä kolmeksi viikoksi alkoholi- ja päihdekuntoutusosastolle ADAan, ja voi sielläkin olla mielenterveyspotilaita, mutta kuitenkin uskoisin että tosi erilainen paikka :)

Maanantaina siis emme mene ADAan, vaan Kilimanjaro osastolle (miesten kirurginen). Käytiin tänään siellä uudestaan sanomassa, että ollaan tulossa ens maanantaina. Kyllä jännittää :D Tosi kivaa, et vaihtuu paikka kolmen viikon välein, ja päästää jopa neljäl eri osastol ni nähdään mahdollisimman paljon :). Nyt jännittää tietty se, että oikeasti kirurgisia potilaita, että verta sun muuta(HIV!!). Ja mun käsidesi on siis loppu jo :D. Täällä oon vaan nähny jotain glyseriiniä? muttei kunnon alkohollista käsidesiä... Ja kun ei noita käsienpesualtaitakaan oo, tai jos on niin ei oo saippuaa tai paperia :D.

Yritä näistä sitten ottaa selvää! :D
Tänää harjoittelussa tehtiin tehtäväämme. Valitsimme tytön, josta kerroin ekalla viikolla blogissa. Oli kyllä sitten niin ärsyttävää yrittää ottaa selvää potilaan historiasta ja edistymisestä, kun jopa ikäkin vaihtelee papereissa! Samoin myös vaihteli, että onko naimisissa vai ei, jopa diagnoosi vaihteli.. Tarkkoja päivämääriä ja jopa vuosiakin oli erittäin vaikeaa löytää. Potilas oli raiskattu luultavasti tänä kesänä juuri ennen kuin oli joutunut osastolle. Tähän päälle vielä se, että kaikki paperit ovat käsinkirjoitettu ja jos jonkinmoisella käsialalla.. Kun olimme ottaneet historian selville, haastattelimme potilasta, ja oli sekin aika haastavaa :D. Ennen olin ajatellut, että kyseisellä potilaalla pysyy ajatus jokseenkin kasassa ja muutenkin aika järjissään. Mutta tänään ainakin hän pomppi aiheesta niin paljon ja kertoi kaikenlaisia ihme tarinoita, joista huomasi, ettei tarinat olleet totta. Ainakin sai oppia kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä taas lisää :).

Lääke- ja tarvikekaappi. Pientä järjestämistä vaatisi ehkäpä :D.
Harjoittelun jälkeen menimme Ann:en toimistoon tekemään väliarviointeja. Hienoa, että se sujui hyvin! :) Ann oli myös kanssamme samaa mieltä monesta asiasta, joka oli lohduttavaa! Sanoimme kaikista asioista joita ollaan ihmetelty. Esimerkiksi diagnoosien vaihtumisesta, samoja lääkkeitä kaikille potilaille, potilaspaperien hävittämisestä, kirjaamisen epäjärjestelmällisyydestä ja loogisuudesta ja lääkkeiden jaosta, kun niissä tulee niin paljon virheitä. Eli saadaan tiistaina paukuttaa näitä esitelmässämme, koska Ann oli samaa mieltä! Ja näiden asioiden korjaaminen ei kuitenkaan vaadi rahaa, vaan ainoastaan parempaa työpanosta ja huolellisuutta :).

Hoitajien teehuone :)

Iltapäivällä lähdettiin nostaa käteistä lisää, joka nyt tietenkin oletettavasti osottautui haastavaksi :D. Käytiin varmaan kolmessa pankissa ja yhdellä automaatilla ja ei ni ei :D Sit jonoteltii vääriin paikkoihi ja lopulta saatiin yhdeltä automaatilta kun saatiin apua, ja täällä ei pysty nostaa kuin 180e per päivä... Yhdessä pankissa kyllä sattui ihana yllätys! Olimme toimistossa ja kun palasimme takaisin, yksi poika oli löytänyt Marikan puhelimen odotushuoneesta ja antoi takaisin! En ois kyllä uskonu ja ihanaa, että voi luottaa ihmisiin :) Ei saa tietty liian sokeaksi tulla, mutta mahtavaa että näinkin!




Huomenna mennään aamulla katsomaan paikallisten opiskelijoiden luentoja :) Sitten lounaan jälkeen lähdemme Kisumuun! Ei siis tiedetä paljoa mitä siellä on. Ainakin hotellissa uima-allas ja pitäis olla 30 astet lämmintä ni eiköhä kelpaa sekin :). Eli seuraavaksi kirjoittelen todennäköisesti sunnuntaina jos jaksan :) Hyvät viikonloput kaikille!

Iloinen vaihto-opiskelija! :DD



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti